Näin kasvatat tytön, jolla on vahva itsetunto – Lastenpsykiatri antaa tärkeän neuvon vanhemmille

submitted by TerraFeminarum from hs.fi

sorted by:
top
newinsightfulfun
you are viewing a single comment's thread.

view the rest of the comments →

[–]TerraFeminarum[S] 1 insightful - 1 fun1 insightful - 0 fun2 insightful - 1 fun -  (2 children)

(3/5)

RIIHONEN hoitaa omassa työssään lapsia pääsääntöisesti kolmeentoista ikävuoteen saakka.

”Minun työssäni tilanne näyttää hyvin tasapuoliselta. Minulla on sekä tyttöjä että poikia asiakkaina.”

Tytöillä aiemmin alkavan murrosiän hormonimyrsky kuitenkin heilauttaa tasapainoa ja lisää alttiutta mielen ongelmille. Osa tyttöjen pahoinvoinnista voikin tulla esille aiemmin kuin pojilla. Esimerkiksi estrogeenilla on tässä jokin rooli.

Masennuksen yleisyys alle puberteetti-ikäisillä on Riihosen mukaan noin prosentti. Teini-iässä se nousee 10–15 prosenttiin.

”Nousu on hurja. Siihen vaikuttavat osittain biologia ja osittain olosuhteet.”

Kaikkea ei kuitenkaan voi selittää hormoneilla.

”Varsinaiset mielen sairaudet eivät ole nuorten joukossa kasvussa. Ympäri maailmaa erityisesti tyttöjen tunneoireilu, kuten masennus ja ahdistus, on kuitenkin lisääntynyt.”

NUORILLA on aiempaa enemmän huolta ilmastosta ja paineita somesta. Paineita ruokkivat Riihosen mukaan myös esimerkiksi aikuisten odotukset ja tavoitehakuiset harrastukset. Ympäristö syöttää jatkuvaa viestiä siitä, millainen tytön tai naisen pitäisi tässä maailmassa olla. Riihonen antaa esimerkin. Hän näki yllättäen monien pienten lasten suosiman nuken ilman vaatteita ja jäi tutkimaan, millainen se lopulta oikein on. Riihonen järkyttyi. Nukellekin oli rakennettu epärealistinen keho isoine pakaroineen, pienine rintoineen ja ultrakapeine vyötäröineen.

”Kyseinen nukke on tarkoitettu pienille lapsille! Millaisia asenteita oikein syötämme näille lapsille?”

Erityisesti filtterien muokkaamassa somessa nuoret kohtaavat sellaisia paineita, joita ei ollut olemassakaan vielä 30 vuotta sitten. Esiin nostetaan kauniita ja hoikkia naisia, joilla on rahaa, matkoja, kaikkea ihanaa.

Riihonen pitää sosiaalista mediaa hyvänä renkinä, mutta huonona isäntänä. Sieltä puuttuvat elämänkokemus, valvonta, suhteellisuus ja järjen ääni.

Some myös syöttää toistuvaa tarinaa, joka lisää nuorille paineita.

”Siellä on vallalla kertomus: Ensin olin kykenemätön, mutta sitten löysin tämän yhden jutun ja ryhdyin tekemään sitä, minusta tuli siinä maailman paras ja äärimmäisen suosittu, lahjakas ja menestyvä.”

Tarina on hankala nuorille, joilla ei vielä ole kokemusta ja tietoa siitä, että useimmat ihmiset kokeilevat kymmeniä asioita elämässä. Opiskelevat ensin vähän tuota, sitten tuota. Vaihtavat työtä. Ja ihmissuhteet, seurustelu ja sosiaaliset suhteetkin ovat kokeilemista ja hakemista. Sama jatkuu aikuisuuteen saakka.

Riihosen omissa muistoissa yläkoulu oli villi länsi, jossa vaan jotenkin selviydyttiin. Nykyään sekin on varsin tavoitteellinen ajanjakso.

[–]TerraFeminarum[S] 1 insightful - 1 fun1 insightful - 0 fun2 insightful - 1 fun -  (1 child)

(4/5)

NUORTEN ympärillä jyllääkin menestymisen pakko. Tavallinen ei riitä itselle eikä ympäristölle.

”Sehän on hirveä vaatimus lapselle tai nuorelle. Ei riitä, että olet sellainen kuin olet, vaan sinun pitäisi olla jotenkin erityisen taitava.”

Toisinaan lapsesta on tullut kuin vanhemman jatke.

”Oman lapsen menestyksestä on tullut vanhemman statuksen merkki. Olet tavallaan hyvässä asemassa, jos lapsesi on menestynyt tai taitava jossain. Se on lopulta aika erikoinen asetelma.”

Kun paineita kasautuu tarpeeksi, alkaa mieli väsyä. Mielenterveyden häiriöt ovat harvoin synnynnäisiä. Niihin liittyvät biologinen herkkyys ja haavoittuvuus.

”Stressi, paineet ja elämän kurjat kokemukset yhdessä aiheuttavat, että tulee mielen oireita. Hyvää tässä on se, että oireita voi myös vähentää. Jos löydämme nuorta kuormittavat asiat ja vähennämme niitä, sekä autamme selviämään arjessa, olokin paranee”, hän lupaa.

Riihonen toteaa, että kaikkia nuorten ongelmia ei ratkaista psykiatrisin keinoin, vaan myös tekemällä elämästä heille hiukan vähemmän raskasta ja stressaavaa.

”Lapset ovat herkkiä sanattomille viesteille.”

VAIKKA omasta lapsesta ei tarvitse tietää kaikkea, joka päivä pitäisi olla aikaa huomata hänet kunnolla edes hetken. Viettää hänen kanssaan aikaa ja kysyä kuulumiset. Pienetkin asiat ovat lapselle suuria. Lapsen käytöstä arvioidessa on muistettava jokaisen yksilöllinen kehitystahti. Niin äidin kuin isänkin kehuilla on lapsen itsetunnolle suuri merkitys.

”Tietysti on tärkeää, että kehu on aito. Lapset ovat herkkiä sanattomille viesteille.”

RIIHONEN kehottaa erityisesti isiä kiinnostumaan tyttären maailmasta. ”Monet isät ovatkin ihan upeasti mukana tyttöjen elämässä ja osaavat ilmaista arvostustaan”, hän kiittelee.

”Ja voihan tyttömäinen höpsöttely tuntua itsestä vaikka vähän naurettavalta, eikä siitä tarvitse tykätä, mutta silti voi ilmaista arvostusta lasta kohtaan. ’Tämä on sinulle tärkeätä, sinä haluat lakata kynsiäsi ja laittaa nuo letit tai tietynlaiset vaatteet tiettyihin tilanteisiin. Tee vaan niin!’”

Äitien kannattaisi suhtautua itseensä niin, että pystyvät mihin haluavat. Terve itsekkyys siirtyy mallioppimalla. Sen sijaan, että soimaisi vaikka omaa kehoaan, voi luetella, mistä siinä pitää.

Äiti voi myös tehdä uusia asioita. Ja harjoitella taitoja, jotka tuntuvat aluksi vaikeilta.

Riihonen on itse aloittanut kolme vuotta sitten ratapurjehduksen. Vauhdikas laji paitsi ilahduttaa harrastajaansa, antaa myös selkeän viestin tyttärille: äitikin voi oppia jotain ihan uutta.

[–]TerraFeminarum[S] 1 insightful - 1 fun1 insightful - 0 fun2 insightful - 1 fun -  (0 children)

(5/5)

KUKAAN ei pysty täydelliseen suoritukseen vanhemmuudessakaan. Vaikka useimmat vanhemmat yrittävät parhaansa, vanhemmuuteen vaikuttaa myös moni tiedostamaton asia ja olosuhteet.

”En kohtaa työssäni lainkaan välinpitämättömiä vanhempia. Aina elämän olosuhteet eivät kuitenkaan ole perheille helppoja.” Esimerkiksi hiljainen, vetäytyvä tyttö saattaa jäädä perheen vaikeassa tilanteessa sivuun.

Kaikki eivät myöskään yksinkertaisesti halua olla esillä. Noin kolmasosa lapsista on sosiaalisesti ujoja. Reippaus ei siis ole se, mitä haetaan, vaan se, että myöskin tyttönä voi olla reipas.

”Koko lastenpsykiatrian idea on se, että löydämme ihmisen vahvuudet ja opimme näkemään hänet sellaisena kuin hän on. Ei sellaisena, joka mahtuu johonkin laatikkoon. Esimerkiksi herkkyys on mahtava ominaisuus. Ihmiset, jotka ovat vetäytyviä eivätkä kauhean ekstroverttejä, ovat usein taitavia ihmistuntijoita, joilla on hyvä tilannetaju.”

RIIHONEN on luottavainen, että tyttöjen asiat järjestyvät. ”Suurimmalla osalla lapsia on asiat tosi hyvin. Tarvitsemme vain hienosäätöä. Elämme hienossa maassa, jossa on ihan aidot tasa-arvoisuuden mahdollisuudet, toisin kuin vaikka jo Etelä-Euroopassa, jossa on vielä hyvin perinteiset roolit. Meillä on tyttöihin aika mutkaton asenne. He voivat jo usein olla ihan sitä, mitä he ovat.”

Tavallisuuden arvoa Riihonen silti nostaisi.

”Olen huolissani siitä, minkälaisessa arvomaailmassa meidän lapsemme ja nuoremme kasvavat. Tarvitseeko jokaisesta tulla vaikka maailmanmestari? Riittäisikö se, että on ihan tavallinen ihminen?”

Lopuksi annetaan vanhemmillekin armoa. Ei tarvitse olla superäiti tai superisä. Vanhempi helpottaa lapsensa oloa, kun hyväksyy myös itsessään epätäydellisyyden.