Olisiko muuten noiden juoksutreenien sukupuolittamiselle ollut joku biologiseen suorituskykyyn liittyvä syy... Mitä lapselle sitten olisi opettanut se, että tytöt olisivat poikkeuksetta hävinneet pojille?

Itse asiassa tässä tapauksessa kyse oli tosi pienistä lapsista, noin 3-vuotiaista. Siinä vaiheessa juoksutreenit ovat varmaan aika kevyttä hassuttelua, jossa suorituskyky ei ainakaan toivottavasti ole se isoin juttu. Vielä tuossa iässä ei varmaankaan sukupuolten välillä ole kovin isoja eroja. Joka tapauksessa: riippumatta siitä, oliko sukupuolittaminen tuossa vaiheessa järkevää vai ei, oliko sen pakko olla kynnyskysymys lapsen osallistumiselle? Eikö tärkeintä olisi ollut, että lapsi olisi päässyt juoksemaan toisten lasten kanssa. Tässä kyseinen juttu, jos kiinnostaa.

Pieni lainaus maistiaiseksi:

When I was pregnant, I would dream up hypothetical situations with cruel pediatricians refusing to use they/them pronouns and flight attendants treating Zoomer like a stereotype and anxiously think through how I would react to these circumstances. I was afraid that my family members might be so nervous about accidentally using a gendered pronoun for Zoomer, so nervous about offending me, that they would distance themselves from us.

Eli raskaana ollessaan tämän sukupuolineutraalin lapsen äitiä huoletti se, että muu suku etääntyy heistä, koska pelkäävät niin paljon käyttävänsä väärää (eli sukupuolitettua) pronominia ja näin loukkaavansa äitiä. Häntä myös pelotti että "julmat" lastenlääkärit eivät suostu käyttämään sukupuolineutraaleja pronomineja lapsesta. Tästä paistaa mielestäni läpi aika kova kontrollin tarve. Kuten myös siinä, jos sensuroi lapsen kirjoja. En minäkään usko, että vanhemmat tahtovat näille lapsilleen pahaa. Kuulostaa vain siltä, että lapset joutuvat aika hämmentäviin tilanteisiin viimeistään siinä vaiheessa, kun menevät kouluun.