Naisia ei ole poliisitutkinnassa tunnistettu ihmiskaupan uhreiksi. Jos näin olisi tapahtunut, he olisivat luultavasti välttyneet vankilalta. Kansainvälisten sopimusten mukaan (siirryt toiseen palveluun) ihmiskaupan uhria ei saa rangaista rikoksista, joihin hänet on pakotettu.

Tunnistamista on voinut vaikeuttaa, jos naiset eivät ole uskaltaneet kertoa hyväksikäytöstä poliisille, koska ovat pelänneet heitä kontrolloivien rikollisten kostoa. Lopputulos on ollut kuitenkin se, että heidät on ensin alistettu pakkoprostituutioon ja huumerikollisuuteen – ja lopulta passitettu vankilaan.

Tammi-Moilasen mielestä Vanajan vankilassa on tunnistettu ihmiskaupan uhreja, koska he saavat olla siellä erillään miesvangeista turvallisessa ympäristössä. Vankilan naisvoittoinen henkilökunta on voittanut naisten luottamuksen, ja he ovat uskaltaneet puhua kauheista kokemuksistaan.