Linkki Ylen juttuun, jossa kritisoidaan translain uudistuksen viivästymistä koronatilanteen vuoksi.

Rajala toivoo, että työpaikoissa eri ihmisryhmät otettaisiin huomioon ennen kuin vähemmistön edustaja itse joutuu vaatimaan kunnioitusta itseään kohtaan. Vaikka vähemmistöjen edustajia ei olisikaan paikalla, voidaan yhteisesti sopia, millä tavalla ihmisistä työpaikoilla puhutaan.

– Tehtäisiin työpaikasta vastaanottava vähemmistöille, olivat he näkyvästi paikalla tai eivät. Työpaikasta voi tehdä fyysisesti esteettömän ennen kuin ensimmäinen työntekijä pyörätuolissa ilmaantuu paikalle tai lähtökohtaisesti voitaisiin käyttää sukupuolineutraalimpaa kieltä, Rajala sanoo.

Olen yhtä mieltä siitä, mitä tulee fyysiseen esteettömyyteen. Vammaisten mahdollisuuksia osallistua työelämään tulisi parantaa. Mielestäni ketään ei tule myöskään syrjiä ja työpaikkakiusaamiseen tulee olla nollatoleranssi, mutta mitähän tuolla kielenkäytöllä tässä oikeasti tarkoitetaan...?

Rajala kirjoitti myös työnantajansa blogiin kaapistatulokokemuksestaan (blogikirjoitukseen on linkki myös Ylen jutussa):

Things that made coming out harder:

1. Being the only one

[...]

1. Slack conversations

In my process of evaluating risks and mentally preparing for coming out, I did the potentially very unwise thing of looking into my company’s Slack history. I used every search term I could think of to find conversations regarding LGBT+ people and read through every single result. While I didn’t find anything horrible or condemning, I left my search wondering whether I’d eventually end up debating my rights or identity with someone on Slack.

[...]

I am not trying to deny your right to have conversations or make jokes. But when you are talking or joking about a minority – especially online – try to step back and look at your messages as if you were in that minority – or at least as if someone from that group was present. Would you say the same things aloud in an office that you’re writing on Slack? Does the lack of tone and facial expressions change how your message is viewed? Also, for me personally, it’s not the joke or comment that I am worried about, but potential attitudes and believes behind it. Will the person making a distasteful joke have a problem with me? I can’t know.

Rajala ei tietenkään voi laatia työnantajansa alustalle blogikirjoitusta, jossa toteaa kokemuksen olleen kauhea, työnantajan syrjivä ja työkavereiden mulqvisteja. Työnantaja saa tästä mukavaa imagonkohotusta.

Tämä koko juttu pisti miettimään onko transaktivistien pelottelu- ja syrjintäretoriikalla vaikutusta tällaisiin kokemuksiin? Ehkä Rajala ei olisi pelännyt kaapistatuloa niin paljon, jos kaikkea mahdollista ei syytettäisi transfobiseksi ja transihmisten itsemurhatilastoja ja murhalukuja liioiteltaisi jatkuvalla syötöllä. Silloin myös Slackissa heitetty läppä asettuisi ehkä oikeisiin mittasuhteisiinsa. Hyvä kuitenkin, että Rajalan kokemus on positiivinen. Nämä olivat siis ainoat Rajalan kaapistatuloa vaikeuttaneet tekijät, siinä missä helpottaneita tekijöitä oli viisi.

Samalla toisaalla kerrotaan naisvaltaisten alojen alipalkkauksesta ja naisten mahdollisesta syrjinnästä Lapin yliopiston rekrytointiprosessissa. Auttaako vaadittu sukupuolineutraalius näihin ilmiöihin, vai olisiko järkevämpää muuttaa asenteita naisia kohtaan? Miten transihmisten kohtaamat ongelmat työpaikoilla suhteutuvat esimerkiksi vammaisten ja naisten kohtaamiin?

Bonus vielä Ylen artikkelin lopusta:

Rajala hämmentyy ajatuksesta, että hänen tarinansa voisi olla esikuvana toiselle transhenkilölle.

– Totta kai ajatus tuntuu hyvältä, jos voin olla esikuva kaapista ulostulo -prosessissa. Siinä tilanteessa olisin itse kaivannut esikuvaa, hän sanoo.

Muuten rooli esikuvana tuntuu aika isolta.

– Olen vasta 26-vuotias enkä edes tiedä mitä haluan lounaaksi! Rajala nauraa.

Yikes...