Tästä ehkä lempiesimerkkini on ilmeisesti "don't assume my gender"-ajattelutavasta syntynyt ilmaisu mies-/naisoletettu. Olen kuullut sitä käytettävän ainakin podcasteissa (jotka ovat woke), ja eräs tuttavani käytti sitä sosiaalisen median postauksessaan yhdistettynä kuvaukseen jonkun pukeutumisesta. Tuloksena oli huvittava sanahirviö tyyliin "reisitaskuhousumiesoletettu". Tämä mies-/naisoletettu on mielestäni esimerkki sanasta, joka ei ole tullut käyttöön ns. orgaanisesti, vaan on väkisin istutettu kieleen tietyissä piireissä, koska "nyt on korrektia sanoa näin". Se istuu huonosti jokapäiväiseen kieleen ja kuulostaa kankealta ja ontuvalta.

Logiikka tämän ilmaisun käytössä on mielestäni outo. Mies-/naisoletettu-sanaa on siis tarkoitus käyttää, kun puhutaan jostain ihmisestä, jonka sukupuolesta ei ole varmuutta, mutta josta voidaan ulkoisesti päätellä se todennäköisin vaihtoehto. Jotta ei loukattaisi kenenkään sukupuoli-identiteettiä (ilmeisesti ajatuksen voimalla, koska sanaahan ymmärtääkseni käytetään henkilöstä joka ei ole läsnä keskustelussa), sanotaan siis mies-/naisoletettu. Mutta mitä sana "oletettu" edes tekee tuossa? Jos näen tuntemattoman ihmisen ja sanon että tuo mies tuolla, niin sehän on jo oletus! Vaikka voisin henkilön ulkonäön perusteella olla 99-prosenttisen varma, että kyseessä todellakin on biologinen mies, niin enhän minä sitä varsinaisesti tiedä. Teen päätelmän ihmisen ulkonäön ja aiemman tietoni perusteella. Useimmiten nämä päätelmät osuvat oikeaan, mutta joskus toki voi mennä väärin. Onko oletettu-sanan lisäämisen tarkoitus tehdä tilanteessa olevien muiden ihmisten olo jotenkin paremmaksi? Vai onko sitä tarkoitus käyttää näin: "Hei, rouvaoletettu! Teiltä unohtui lompakko tänne kassalle." En tiedä. Niin paljon kysymyksiä.