[...] ongelmaksi tuli kuntosalille pääsy. Eräs kuntoklubi jakoi pukeutumistilat suoraan juridisen sukupuolen mukaan. Olin virallisesti mies, mutta elin jo naisen kehossa.

Elit biologisena miehenä biologisen miehen kehossa. Pukkareita ei ole luotu identiteettejä ajatellen.

Kysyin heiltä, että miten minun pitäisi toimia, kun elän kuitenkin jo naisena, mulla oli rinnat ja feminisoitunut lantio – miesten pukutiloissa mulle olisi alettu jo käyttäytyä asiattomasti – niin että miten tässä tapauksessa pitäisi toimia. [...] Olin kuitenkin aiemmin yhden työpaikkani pukuhuoneessa kokenut seksuaalista ahdistelua, kun olin vielä mies. Nyt mun keho rupesi muuttumaan hormonien myötä, mua alettiin sukupuolittamaan jo naiseksi. Lisäksi hormonit myös muuttivat mun psyykettä – koin turvattomuuden tunnetta, kun keho alkoi muistuttaa naisen kehoa.

Ketään ei kuulu ahdistella, olipa tämän sukupuoli mikä tahansa.

Todella moni nainen on kokenut häirintää miesten taholta. Kuinka nainen voi tietää, millaiset aikeet pukuhuoneeseen tulevalla miehellä on? Henkilön identiteetti ei muuta asiaa miksikään.

En kokenut itseäni enää turvalliseksi miesten joukossa. Varsinkin kun mua oli kohdeltu asiattomasti jo ennen. Joten en sitten voinut ollenkaan käydä siellä kuntoklubilla asioimassa.

Naisille ei silti koskaan heru tippaakaan myötätuntoa taikka ymmärrystä. Nainen joka ei halua transnaista pukkariin on suvaitsematon foobikko.