Nuorella todettiin sukupuoli-identiteetin ristiriita ja lisäksi autismikirjon häiriö, Aspergerin oireyhtymä. Hän aloitti hormonihoidot ja sai lähetteen rintakehän kirurgiseen hoitoon. Toimintakyky kuitenkin huononi ja vastaanottoaikoja jäi käyttämättä. Nuori katosi tosielämävaiheen seurantakon taktista ennen sukupuolen oikeudellista vahvistamista mieheksi.

[...] potilas kertoi kyenneensä vasta terapiajaksolla myöntämään tehneensä virheen hakeutuessaan sukupuolenkorjausprosessiin. Hän totesi hakeneensa siitä ratkaisua naiseksi kasvamisen vaikeuksiin sekä myöhemmästä traumatisoitumisesta ja autismikirjon piirteistä johtuviin ongelmiin seksuaalisuuden ja sosiaalisen kanssakäymisen alueilla. Potilas totesi sosiaalisen kanssakäymisen tilapäisesti helpottuneen miehen roolissa eläessä, mutta tämä ei kuitenkaan tuntunut oikealta ja ”kaapistatulo” lisäsi masennusta.

Terapiayhteenvedossa potilaan todettiin lähteneen keinottomana ja hämmentyneenä sukupuolenkorjausprosessiin, luottaen sen ratkaisevan sosiaalisten taitojen puutteellisuuden, ulkopuolisuuden tunteen ja hämmennyksen sukupuolen kokemuksen ja seksuaalisuuden suhteen. Taustalla vaikuttivat persoonallisuuden kokonaiskehityksen keskeneräisyys, käsittelemättömät traumakokemukset, dissosiatiiviset oireet ja jäsentymätön Asperger-identiteetti.