all 20 comments

[–]exhausted 7 insightful - 1 fun7 insightful - 0 fun8 insightful - 1 fun -  (0 children)

Kiitos tästä hyvästä kirjoituksesta ja kommenteista. Näissä tietyissä woke-piireissä mt-ongelmat ja -diagnoosit (tai "neuroepätyypillisyys") myös usein otetaan suureksi osaksi omaa identiteettiä ja Instagram- sekä Twitter-esittelyjä. Vuosia noissa piireissä eläneenä olen nähnyt kuinka sorto-olympialaisissa kilpailu pitää ihmisiä entistä tiukemmin jumissa omassa kurjuudessaan. Ihan uskomattoman tuhoisaa ja epätervettä meininkiä se. Tumblr:ssa on jopa kehittynyt oma "anti recovery" -liikehdintä/ideologia, jonka mukaan mielenterveysongelmaisten ja autismin kirjolla olevien (heidän termien mukaan "neurodivergent") ihmisten kannustaminen parantumiseen tai edes oman elämänhallinnan ja toiminnanohjauksen parantamiseen on sortoa. Kaikkien pitäisi saada lillua omissa ahdistuksissaan, yliherkkyyksissään, neurooseissaan ja elämänhallintaongelmissaan - he ovat vain sorrettu vähemmistö, eivät sairaita tai ongelmaisia ja yhteiskunnan pitäisi sopeutua heidän poikkeavuuksiinsa.

Oon siis itse ptsd:n ja monien muiden mielenterveyshaasteiden kanssa pitkään kamppaillut ihminen ja jossain vaiheessa sain myös asperger-diagnoosin. Kävi kuitenkin niin että työstettyäni traumaoireiluani ns. as-piirteet lievittyi. Jos olisin mennyt mukaan tuohon ajatteluun, en olisi koskaan tehnyt mitään purkaakseni oman hermostoni ja mieleni traumasolmuja vaan olisin kynsin hampain pitänyt kiinni asperger-identiteetistä ja haistattanut paskat kaikille jotka olisivat kehdanneet vihjata että esim. mun aistiyliherkkyys voisi muuttua siedettävämmäksi purkamalla hermoston ylikuormitustilaa.

Tää nyt vaan yksi esimerkki siitä kuinka haitallinen tuo woke-uskonto kaikkine lieveilmiöineen on.

[–]vadelmia 6 insightful - 2 fun6 insightful - 1 fun7 insightful - 2 fun -  (3 children)

Juurikin nää jatkuvasti käynnissä olevat sorto-olympialaiset on ehdottomasti yksi syy siihen, miksi aloin karttaa näitä piirejä ja ideologioita. Seuraan tällä hetkellä nettikeskustelua, jossa nuoret "bipoc" (Amerikassa asuvat ja siellä syntyneet, amerikkalaiseen kulttuuriin kasvaneet) naiset syyttävät toisia nuoria "bipoc" naisia (tässä tapauksessa eri puolilla Aasiaa asuvia ja syntyneitä) rasismista, koska nämä eivät tunnista eivätkä elä sen amerikkalaisen ajatusmallin mukaan, jossa käytetään suurin piirtein Tikkurilan värikarttaa sen määrittämiseen, kuka nyt on kaikkein sorretuin.

Viimeistään tämän keskustelun seuraamisen myötä olen varma, että tää liike tulee syömään omat lapsensa.

Ehkä vielä huvittavampaa on se, että eräs suomalainen, valkoinen ja erittäin etuoikeutettu tuttavani päätti sisällyttää itsensä keskusteluun ilmoittamalla olevansa "descendant of indigenous people", ja täytyy kyllä sanoa, etten ihan hetkeen ole nauranut niin makeasti. Niin, eiköhän me kaikki olla, jos tarpeeksi kauas historiaan mennään. Huoh.

[–]keksula 5 insightful - 1 fun5 insightful - 0 fun6 insightful - 1 fun -  (1 child)

eräs suomalainen, valkoinen ja erittäin etuoikeutettu tuttavani päätti sisällyttää itsensä keskusteluun ilmoittamalla olevansa "descendant of indigenous people"

Oiva esimerkki siitä, kuinka identiteettipolitiikkaa käytetään oman etuoikeutetun aseman kieltämiseen. En ymmärrä, miksi ihmisten on niin vaikea myöntää, että systeemi toimii heidän edukseen. Itselläni ei mielestäni ole siinä mitään ongelmaa. Yhteiskunta on kustantanut minulle vuosia kestäneen oikomishoidon sekä tietysti koulutukseni. Löytyy opintotukea ja työttömyyskorvausta sun muuta. Ruokaa ja puhdasta vettä on enemmän kuin tarpeeksi.

Voin myöntää tämän kaiken ja samaan aikaan ottaa kantaa ihan mihin tahansa aiheeseen minua itse huvittaa. En usko, että minun kuuluu olla osa jotain tiettyä marginaaliryhmää jotta minulla saisi olla mielipiteitä asioista x y z. Minkään sortin aktivistit eivät voi sanoa minulle, mitä saan ja mitä en saa kommentoida.

Toki se ärsyttää, kun kuulen jonkun miehen ottavan kantaa aborttiin. Mutta kaipa se olisi tekopyhää puuttua muiden sananvapauteen jos itse haluan kuitenkin pitää omani...

[–]Koivunen 4 insightful - 1 fun4 insightful - 0 fun5 insightful - 1 fun -  (0 children)

Kärsimys keskiöön. Toimivat rakenteet ovat etuoikeutta ja sortoa. Hyväosainen = sortaja, joten jotta voi olla moraalisesti hyväksytty, ei saa olla hyväosainen. Tai ainakin sitä hyvitelläkseen pitää esittää nöyryysperformanssi.

[–]GreenFuzz 3 insightful - 1 fun3 insightful - 0 fun4 insightful - 1 fun -  (0 children)

En tiedä onko värikartta vai ideologia joka määrittelee myös sen, että esimerkiksi kiinalaisamerikkalaisia (tai muita aasialaisamerikkalaisia) sorto ja rasismi eivät koske, koska he ovat "white adjacent".

Mutta totta puhuen Jenkeissä on käyty keskustelua aasialaisamerikkalaisten syrjinnästä huippuyliopistojen hakuprosesseissa, ja näyttää siltä että sitä todellakin tapahtuu. Kyseessä ovat opiskelijat, jotka saavat huippuarvosanoja, mutta eivät silti pääse huippuyliopistoihin.

[–]jokuvaan 6 insightful - 1 fun6 insightful - 0 fun7 insightful - 1 fun -  (1 child)

seurasin pitkään erästä anarkisti-sarjakuvapiirtäjää

Suomalaisissa sarjakuvapiireissä on todella, todella paljon huonosti voivia nuoria naisia, joilla on transidentiteetti.

[–]Kielo 3 insightful - 1 fun3 insightful - 0 fun4 insightful - 1 fun -  (0 children)

Hän selvästi huomasi jossain vaiheessa, että pian hänellä ei olisi enää uskottavuutta anarkistipiireissä, joissa queer-teoria oli ottanut vahvasti jalansijaa. Niinpä hän nykyään määrittelee itsensä transnaiseksi. Hän ei käytä hormoneja eikä ole astunut transpolille jalallakaan, eikä aiokaan. Hän meikkaa vähän ja käyttää välillä hametta. Ja nyt kaikki hänen ympärillä ihastelevat häntä ja haluavat kuunnella häntä. Mikä unelma!

Sarjakuvaskenessä vaikuttaa olevan lähinnä muusunaisia ja transmiehiä, jolloin transnaisena saa enemmän näkyvyyttä, ja naiseutta tunnutaan katsovan kieroon. Sarjakuvaskenen ulkopuolisissa taide ja askartelu/bujopiireissa sentään on vielä naisia ja hyväksyttävää olla nainen....

[–]jokuvaan 6 insightful - 1 fun6 insightful - 0 fun7 insightful - 1 fun -  (7 children)

Aika moni tuntemani transihminen/transaktivisti painottaa säännöllisesti olevansa köyhä. Köyhyyden voi toki määritellä eri tavoin ja en nyt lähde sanomaan, kuka on köyhä ja kuka ei. Mutta. Aika monelle anarko/queer-piireissä pyörivälle on todella tärkeää irrottautua ''sortajan roolista'' (rikkaat vs. köyhät-asetelma). Omat etuoikeudet tulee kieltää. Ja tämä on varmasti ollut totta hippi/anarkisti-piireissä jo paljon ennen nykytransaktivismia.

[–]GreenFuzz 6 insightful - 1 fun6 insightful - 0 fun7 insightful - 1 fun -  (5 children)

Ajatus sortajan roolista on aika surullinen, kun siihen liittyy tää nykyisen woke-ideologian mukainen jatkuva reflektointi siitä, kuinka itse koko ajan sortaa muita (niitä valmiiksi sorrettuja) joka tilanteessa. En lopulta ihmettele, että ihmiset haluaa identifioitua pois sukupuolestaan ja julistaa köyhyttään, jos vaihtoehto on se, että niiden pitää koko ajan pyydellä anteeksi joko itseään, seksuaalista suuntautumistaan tai tulotasoaan.

Tässä kirjoituksessa esimerkiksi ruoditaan valkoisuutta feminismissä ja sitä, kuinka meidän on jatkuvasti tuotava esiin ja pohdittava omaa valkoisuuttamme ja mitä se merkitsee. Samaa voidaan soveltaa sukupuoleen ja "cis"-sukupuolisuuteen. On lopulta tosi väsyttävää, jos joutuu näkemään itsensä jatkuvasti sortajana, vaikka eläisi ihan tavallista elämää ja yrittäisi parhaansa mukaan toimia eettisesti. Valkoisen feminismin myrkyllisyydestä

[–]Koivunen 5 insightful - 1 fun5 insightful - 0 fun6 insightful - 1 fun -  (4 children)

"Woke" kulttuurissa mielenterveysongelmat kukoistavat ja alakulttuuri tukee niiden vahvistumista, ei niistä toipumista. Itsensä jatkuva syyllistäminen olemisestaan, ei teoistaan, on yksi esimerkki tästä.

Tervettä itsekkyyttä on, että omat tarpeet ovat oman elämän keskiössä. Se, että täytyy laittaa toiset itsensä edelle, kuten kunnon woken kuuluu, on epätervettä itsensä alistamista. Ja samalla osa, jota naisille on tarjottu perinteisesti ja yhä tarjotaan lapsesta asti.

[–]c3ll0 2 insightful - 1 fun2 insightful - 0 fun3 insightful - 1 fun -  (1 child)

Itsensä jatkuva syyllistäminen tuo yllättäen mieleen konservatiiviuskovaiset. Ympyrä sulkeutuu. :D No, ei edes naurata varsinaisesti, mutta on todella absurdia.

[–]GreenFuzz 1 insightful - 1 fun1 insightful - 0 fun2 insightful - 1 fun -  (0 children)

Niin, ei tuota woke-aatetta turhaan ole kutsuttu uskonnoksi! Yhteneväisyyksiä löytyy. Tosin jos verrataan vaikka kristinuskoon niin synninpäästö on siinä mahdollinen, kun taas woke-hommissa ei ole. Jos olet valkoinen, olet rasisti, ja et pääse siitä mihinkään. Kannattaa siis vain nöyristellä mahdollisimman paljon.

[–]Koivunen 5 insightful - 1 fun5 insightful - 0 fun6 insightful - 1 fun -  (0 children)

Raamatusta: "Mutta joka itsensä ylentää, se alennetaan; ja joka itsensä alentaa, se ylennetään."

[–]GreenFuzz 6 insightful - 1 fun6 insightful - 0 fun7 insightful - 1 fun -  (1 child)

Itsekin taidan olla kolmannen polven evakko-survivor! Voiko tällä saada jotain asemaa intersektionaalisessa uhrihierarkiassa?

Ymmärrän pointin siitä, että huono-osaisia ihmisiä pitää kuunnella yhteiskunnassa, esimerkiksi silloin kun kehitetään heille tarkoitettuja palveluita. Yhtenä ongelmana näkisin tässä "syrjittyjen ihmisryhmien äänten voimistamisessa" sen, että määritellään ylhäältä päin, kuka on syrjitty tai sorrettu ja minkä asteisesti. Eli jos olet valkoinen mies, olet automaattisesti etuoikeutettu verrattuna vaikka mustaan mieheen. Jos taas satut olemaan mies jolla onkin erilainen sukupuoli-identiteetti, oletkin syrjittyä vähemmistöä, ja olet takuulla paljon syrjitympi kuin kukaan nainen (tuli mieleen tuosta sarjakuvapiirtäjästä). Tämä identiteettiin tai ulkoisiin tekijöihin pohjaava luokittelu jättää täysin huomiotta esimerkiksi yhteiskuntaluokan. Voiko joku oikeasti sanoa köyhälle ja kodittomalle valkoiselle miehelle että hänellä on jotain mystistä "valkoista etuoikeutta" verrattuna vaikka Barack Obamaan? Voitaisiinko tunnistaa, että ihminen voi kokea monenlaista hankaluutta elämässään myös ihan riippumatta identiteetistään.

Lisäksi inhoan tuota itsekin käyttämääni sorrettu-sanaa, kun sitä käytetään näissä yhteyksissä. Se, että joku käyttää väärää pronominia toisesta, ei ole sortoa. (Tämä ei toki poista sitä, että transihmiset voivat tietenkin kokea ihan oikeaa syrjintää ja sortoa, ja lisäksi usein kärsivät monenlaisista mt-ongelmista.) Luulen myös, että ne todella huono-osaiset eivät ole ns. mediaseksikäs aihe eikä heitä siksi nosteta juurikaan esiin. Ehkä he eivät myöskään herätä sympatiaa suuressa yleisössä? En tiedä. Heidän ongelmiaan ei ole myöskään helppo ratkaista, toisin kuin ongelmia, jotka syntyvät väärästä käyttäjätunnuksesta tai väärän pronominin käytöstä.

[–]kuikka 2 insightful - 1 fun2 insightful - 0 fun3 insightful - 1 fun -  (0 children)

Itsekin taidan olla kolmannen polven evakko-survivor! Voiko tällä saada jotain asemaa intersektionaalisessa uhrihierarkiassa?

Todellakin voi, varsinkin jos suvussasi on karjalankielisiä (= sorrettu kieli- ja kulttuurivähemmistö). Nimim. kokemusta on.

Joskus ottaa kyllä päähän, että minua usein kuunnellaan esimerkiksi kielivähemmistöasioissa mieluummin jonkin identiteetin edustajana kuin asiantuntijana, vaikka minulla on aiheeseen liittyvän alan tutkinto.

[–]sussususi 6 insightful - 1 fun6 insightful - 0 fun7 insightful - 1 fun -  (0 children)

Tiedän kenestä puhut, enkä ole koskaan päässyt yli yhdestä sarjakuvasta jossa hän antaa ymmärtää että hänen kokemansa seksuaalinen ahdistelu tuntuu hänelle kauheammalta koska hän ei ole tottunut siihen, että häntä ahdistellaan. Että kun cis naisia ahdistellaan heidän koko ikänsä niin kaikki random perseenpuristelijat ovat kuin vesi hanhen selästä! En halua siis sanoa etteikö ahdistelu tietenkin voi tuntua hänestä erittäin pahalta, mutta mielestäni se perustelu että jos ahdisteluun tottuu tarpeeksi se lakkaa loukkaamasta jossain vaiheessa niin paljon on vain erittäin paksua ja loukkaavaa.

[–]GreenFuzz 5 insightful - 1 fun5 insightful - 0 fun6 insightful - 1 fun -  (0 children)

Tähän aiheeseen liittyen halusin nostaa esille läheltä liippaavan asian jonka olen huomannut: monet radikaalifeministit, vaikka hylkäävätkin queer-teorian, eivät tunnu tekevän samaa critical race theorylle, vaikka se kuuluu periaatteessa samaan teoriaperheeseen. Olen ollut vähän yllättynyt ja pettynyt siihen, että jotkut radikaalifeministit ovat innolla lähteneet mukaan identiteettipolitiikkaan silloin kuin se liittyy etnisyyteen tai ihonväriin. Esimerkiksi yhdessä kuuntelemassani radfem-podcastissa sanottiin, että me valkoisina ihmisinä olemme osallisia mustien ihmisten huonoon ja/tai väkivaltaiseen kohteluun amerikkalaisten poliisien käsissä. Tämä siis eurooppalaiselta naiselta. Siinä vaiheessa jouduin toteamaan että liian woke, en pysty. (En siis tässä dissaa sitä, että joku ottaa tämän asian esille tai haluaa keskustella siitä, esittää ratkaisuehdotuksia tms. Kritisoin sitä, että mulla pitäisi olla joku kollektiivinen syyllisyydentunne asiasta.)

Samasta aiheesta oli myös väittelyä Twitterissä, kun Posie Parker/Kellie-Jay Keen oli muiden naisten kanssa Lontoon Speaker's Cornerissa pitämässä Standing For Women -kampanjansa puitteissa puheita, ja BLM-aktivistit (tai ainakin sellaisiksi identifioituvat) tulivat keskeyttämään heidät ja käyttäytyivät aika aggressiivisesti, huusivat päin naamaa että TWAW, "black trans lives matter" ym. Se, että Standing For Women -naiset väittelivät ja keskustelivat (kovaäänisesti, koska meteli oli kova) BLM-porukassa olleiden naisten kanssa, tuomittiin rasismiksi, muun muassa koska "jos valkoiset naiset huutaa mustille naisille niin se on rasismia". Lisäksi esiin oli kaiveltu jotain Posie Parkerin vanhoja twiittejä, joilla perusteltiin hänen oletettua rasismiaan. Tämä identiteettipolitiikka on siis omiaan aiheuttamaan jakolinjoja myös feminismin sisällä. Joskaan Posie Parker ei kutsu itseään feministiksi, vaikka kampanjoi naisten oikeuksien puolesta. Sen sijaan kaikki, jotka häntä eniten tuomitsivat, identifioituvat feministeiksi.

Identiteettipolitiikalla voidaan myös hyvin peitellä sitä asiaa, että ylempää keskiluokkaa edustavat akateemiset feministit norsunluutorneistaan dissailevat työväenluokkaista naista, jolla ei ole huikeaa akateemista tai journalistista uraa, ja joka jalkautuu ihmisten pariin, pitää puheita ja uskaltaa puhua asioista ääneen (oli hänestä henkilönä mitä mieltä tahansa).

[–]TerraFeminarum 4 insightful - 1 fun4 insightful - 0 fun5 insightful - 1 fun -  (0 children)

En halua vähätellä kenenkään ongelmia, mutta identiteettipolitiikka on monelle suht-hyväosaiselle ihmiselle vain keino saada oma ääni kuuluviin. Ja tottakai kaikki haluavat, että heitä kuunnellaan. Mutta kuten sanoin, tässä on vaarana se, että oikeasti marginaalissa elävät jäävät sinne marginaaliin.

Lueskelin piiiitkästä aikaa Naomi Kleinin No Logoa (2000), joka käsittelee kriittisesti myös identiteettipolitiikkaa. Jätän tähän paljon kertovan sitaatin teoksesta (suom. Liisa Laaksonen ja Maarit Tillman):

Ihmettelen vain, miksi me Pohjois-Amerikan kulttuurisoturit emme koskaan kunnolla käsitelleet tiettyjä kysymyksiä. Köyhyys ei juuri askarruttanut meitä. Totta kai aina välillä ristiretkillämme eri ismejä vastaan joku veti esiin luokkajaon ja tunnollisesti me lisäsimme sen kulloiseenkin syytöslistaan. Kritiikkimme kohdistui kuitenkin naisten ja vähemmistöjen huonoon asemaan vain valtarakenteiden sisällä, ei talouselämän lakeihin noiden rakenteiden takana. Mutta "köyhien syrjintää" (ilmaisimme käsityksemme vääryyksistä yleensä jonkin ilmiön syrjintänä) ei voinut poistaa muuttamalla tarkastelutapaa, kielenkäyttöä eikä tarkkaan ottaen edes ihmisten käytöstä. Identiteettipolitiikka edellytti tiettyä vaurautta.

Klein viittaa pohjoisamerikkalaisilla yliopistokampuksilla 80-90-luvulla käytyihin "kulttuurisotiin". Noiden sotien tuotetta ovat nyky-Suomessakin käytävät identiteetti- ja intersektionaalisuuskeskustelut (mm. liberaalifeminismi, queerteoria). Ei ole valitettavasti mikään ihme, jos oikeasti marginaalissa olevien elämä ei muutu identiteettipolitiikan seurauksena, sillä identiteettipolitiikka ei kaikessa yksilökeskeisyydessään, abstraktiudessaan ja luokkatiedottomuudessaan ole alun perinkään soveltunut tosielämän sortavien rakenteiden muuttamiseen.