all 20 comments

[–]GreenFuzz 7 insightful - 1 fun7 insightful - 0 fun8 insightful - 1 fun -  (6 children)

Terf-käsitteen juuret ovat 1970-luvun alun radikaalissa feminismissä, jossa tietyt feministiryhmät uhkasivat väkivallalla transnaisia.

Siis mistä tätä juttua tulee? Tietääkö joku? En ole ikinä kuullutkaan minkään feministiryhmien väkivaltauhkailuista, mutta jos joku on niin valistakaa minua.

Taitaa lähteä vähän palautetta jutun kirjoittajalle muutamistakin kohdista tuossa. Vaikka varmasti kaikuu kuuroille korville.

[–]supersoldierninjacat[S] 4 insightful - 1 fun4 insightful - 0 fun5 insightful - 1 fun -  (1 child)

Mä mietin ihan samaa kun luin juttua. En oo ikinä kuullutkaan tollasesta. Onkohan tässä kohtaa kirjoittajalla mennyt nykyaika ja menneisyys sekaisin, koska varsinkin nykyaikana näkyy ihan perustelematonta väitettä siitä, että terffit tappaa transnaisia yms.

[–]GreenFuzz 4 insightful - 1 fun4 insightful - 0 fun5 insightful - 1 fun -  (0 children)

En tiedä, harkitsen että lähetän palautetta ja pyydän jakamaan lähteen ko. väitteelle. Olen kuullut kyllä siitä, että jonkun (ehkä amerikkalaisen) 70-luvun feministiryhmän keskuudessa oli erimielisyyksiä siitä, voivatko naiseksi identifioituvat miehet osallistua ryhmän toimintaan. Väkivallan uhasta en tässäkään tapauksessa ole kuullut. Ja olen nyt huono lähde kun en muista mistä tämän jutun kuulin, mutta kaivan tiedon jostain.

[–]forkdownthroat 2 insightful - 1 fun2 insightful - 0 fun3 insightful - 1 fun -  (3 children)

Kommentoin tästä ton uutisen alle, mutta katsotaan jääkö ihan huomiotta :D

[–]GreenFuzz 2 insightful - 1 fun2 insightful - 0 fun3 insightful - 1 fun -  (2 children)

Hyvä kun kommentoit! Huomasin, että aika suuri osa kommenteista oli kriittisiä juttua kohtaan. Vähän lämmitti kyllä.

[–]forkdownthroat 2 insightful - 1 fun2 insightful - 0 fun3 insightful - 1 fun -  (1 child)

Hmm, katoin niitä kommentteja julkaisujärjestyksessä, ja siellä näytti olevan joku mun jälkeen kirjoitettu kommentti, mutta omaani ei näkynyt... onkohan moderoitu pois liian kriittisyyden tai ~vihamielisyyden vuoksi :D Sanoin siinä melko kärkkäästi mutta ihan asiallisesti, että olisi suotavaa tarkastaa lähteensä ennen kuin esittää väitteitä "transnaisia väkivallalla uhkailevasta feminismistä" faktoina, ja että Hesarin muitakin artikkeleita alkaa lukea vähän varauksella jos lähdekritiikki on joissakin teksteissä tuota tasoa. Lisäsin myös, että kumma kyllä tällaisten lähteettömien väitteiden esittämisen ohessa EI kuitenkaan juurikaan huomioida 1) transnaisten naisiin kohdistamaa väkivaltaa ja 2) sitä, että suurimman osan transnaisiin kohdistuvasta väkivallasta kyllä toteuttavat miehet. Ehkä harrastin liikaa Kirjaimellista Väkivaltaa kritiikin muodossa ja kommentti piti moderoida pois, ettei jollekulle tule paha mieli, en tiedä. Mutta tosiaan ainakin varsin useat julkaistuiksi hyväksytyistä kommenteista olivat sävyltään kriittisiä, mikä on positiivista!

[–]GreenFuzz 3 insightful - 1 fun3 insightful - 0 fun4 insightful - 1 fun -  (0 children)

En minäkään löytänyt kommenttiasi kun viimeksi katsoin.

Nyt löysin sen 70-luvun feminismiasian, josta mainitsin. Tässä on kakkososa Dr Emin kirjoittamasta kolmiosaisesta kirjoitussarjasta, jossa kerrotaan 70-luvun feminismistä ja suhtautumisesta transsukupuolisuuteen (tuolloin transseksuaalisuus). Mainitsemani isompi feministiryhmän sisällä syntynyt riita liittyi vuonna 1973 Los Angelesissa järjestettyyn The West Coast Lesbian Conferenceen, jossa yhtenä esiintyjänä oli naiseksi ja lesboksi identifioituva mies, Beth Elliot. Siitä tarkemmin kolmososassa. Dr Emin kirjoituksissa on se hyvä puoli, että hän listaa lähteet väitteilleen.

[–]RedditVihaaLesboja 3 insightful - 2 fun3 insightful - 1 fun4 insightful - 2 fun -  (1 child)

Täytyy kyllä sanoa että Hesarin Rowling-uutisointi vakuuttaa minut lähinnä siitä etten tilaa Hesaria tulevaisuudessakaan

[–]GreenFuzz 4 insightful - 1 fun4 insightful - 0 fun5 insightful - 1 fun -  (0 children)

Laitoin toimittajalle palautetta. Katsotaan saanko vastausta. Pyysin lähdettä väitteelle väkivaltauhkauksista ja kritisoin paria muutakin asiaa artikkelissa. Pysyin asiallisena ja yritin parhaani mukaan olla vetoamatta tunteisiin (ärsyttää kun vastapuoli tekee sitä).

[–]supersoldierninjacat[S] 1 insightful - 1 fun1 insightful - 0 fun2 insightful - 1 fun -  (0 children)

1.

KIRJAILIJA J. K. Rowling olisi tuskin vielä muutamia vuosia sitten osannut kuvitella, millaisen pyörityksen keskellä hän on samaan aikaan, kun julkaisee uuden kirjansa.

Teoksen nimi on Ikkabog (Tammi), ja se ilmestyi Jaana Kapari-Jatan suomentamana joulukuun alussa. Ikkabog on Rowlingin ensimmäinen lastenkirja, joka ei sijoitu Potter-maailmaan.

Tyyliltään ja tarinaltaan teos on hyvin perinteinen lastensatu.

Tarina sijoittuu kuvitteelliseen kuningaskuntaan (Runsaudensarvi), jota hallitsee hieman yksinkertaisen mutta hyvää tarkoittavan oloinen kuningas (Uuno Urhea), jolla on apunaan pari kieroilevaa apuria, jotka haluavat pohjimmiltaan syöstä kuninkaan pois vallasta (lordit Sylkyarvo ja Raukee).

MUTTA julkisuudessa ei ole puhuttu tänä vuonna Ikkabogista, vaan Rowlingin henkilökohtaisista näkemyksistä.

Asetelma ei toki ole Harry Potter -maailman luoneelle Rowlingille täysin vieras, koska hän on ison osan urastaan ottanut aktiivisesti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Rowling on profiloitunut suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon puolestapuhujana, ja hän ollut muun muassa äänekäs Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vastustaja.

Näkyvät kannanotot ovat aiheuttaneet sen, että erityisesti konservatiiviset tahot ovat vastustaneet Rowlingia voimakkaasti. Samalla Rowlingilla on ollut pitkään Potter-fanien vankkumaton tuki. Nyt tuo tuki on alkanut murentua.

ROWLINGIN ympärille kietoutunut vyyhti on niin monimutkainen, että kun Rowling itse yritti selittää asiaa esseessään, hän päätyi kirjoittamaan lähes 4 000 sanaa pitkän tekstin, joka ei onnistunut vaimentamaan keskustelua.

Kuohunnan ytimessä ovat sukupuolivähemmistöjen oikeudet, nykypäivän nettiaktivismi ja kysymys siitä, vaikuttaako suhtautuminen taiteilijaan siihen, miten hänen teoksiinsa suhtaudutaan.

Ennen kaikkea on päädytty puhumaan siitä, onko Rowling ”terf”, joka on transvastaista radikaalia feministiä tarkoittava englanninkielinen lyhenne. Terf-käsitteen juuret ovat 1970-luvun alun radikaalissa feminismissä, jossa tietyt feministiryhmät uhkasivat väkivallalla transnaisia.

Rowlingia on syytetty julkisesti transfobiseksi, mutta hän on kiistänyt tämän.

[–]supersoldierninjacat[S] 1 insightful - 1 fun1 insightful - 0 fun2 insightful - 1 fun -  (0 children)

2.

ENSIMMÄISEN kerran keskustelu Rowlingin suhteesta sukupuolivähemmistöihin alkoi keväällä 2018, kun kirjailija oli tykännyt twiitistä, jossa transnaisiin viitattiin ”miehinä mekoissa”. Tämän Rowling selitti myöhemmin vahingoksi.

Seuraava myräkkä syntyi vuotta myöhemmin, kun Rowling julisti tukensa henkilölle, joka oli erotettu työstään ajatushautomossa, koska hän oli toistuvasti kirjoittanut Twitterissä transihmisten ihmisarvoa vähätteleviä kommentteja sekä ilmoittanut, että ”ihmisen syntymässä todettua sukupuolta ei voi muuttaa”.

Sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajavat tunnetut henkilöt ja järjestöt alkoivat tässä vaiheessa arvostella Rowlingia kovasanaisesti. Omien sanojensa mukaan Rowling joutui tämän jälkeen transaktivistien valtavan viharyöpytyksen kohteeksi.

Monet Potter-fanit ilmoittivat julkisesti, etteivät enää pysty tukemaan lapsuutensa suosikkikirjasarjan luojaa.

KESÄLLÄ 2020 kuohunta saavutti lakipisteensä. Rowling jakoi Twitter-tilillään artikkelin, jossa käytettiin ilmaisua ”ihmiset joilla on kuukautiset” (”people who menstruate”), ja Rowling teki selväksi, mitä mieltä on kyseisen termin käytöstä.

”Olen varma, että tällaisia ihmisiä kuvastava sana on jo olemassa. Auttakaas joku”, hän kirjoitti, viitaten nainen-sanaan.

Toisessa viestissään hän kirjoitti, kuinka sukupuolten olemassaolon häivyttäminen on hänen mielestään haitallista, ja että ”totuuden puhuminen ei ole vihaamista”.

Rowling sai vastaansa tiukan ryöpytyksen. Häntä kritisoivat kovasanaisesti useat ihmisoikeusaktivistit. Transihmisten maalittamisesta häntä syytti yhdysvaltalainen GLAAD-järjestö, joka pyrkii vaikuttamaan median seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä antamaan kuvaan.

”J.K. Rowling asettuu jälleen sukupuoli-identiteettejä ja transihmisiä koskevia faktoja tietoisesti vääristelevän ideologian puolelle”, järjestö twiittasi.

Harry Potter -elokuvien päätähti Daniel Radcliffe pyysi julkisesti anteeksi heiltä, joita Rowlingin kommentit ovat loukanneet. Tukensa sukupuolivähemmistöille ilmaisivat julkisesti myös muut Rowlingin maailmaan sijoittuvien elokuvien päätähdet Emma Watson, Rupert Grint ja Eddie Redmayne.

[–]supersoldierninjacat[S] 1 insightful - 1 fun1 insightful - 0 fun2 insightful - 1 fun -  (0 children)

3.

ROWLINGILLA riittää silti ymmärtäjiä, mikä näkyy myös hänen julkisesti saamassaan kannustuksessa.

Rowlingiin kohdistuneessa rajussa arvostelussa on nähty cancel-kulttuurin piirteitä. Cancel-kulttuurissa pyritään boikotointiin, ja usein seurauksena on, että vaikutusvaltainen henkilö menettää esimerkiksi työpaikkansa.

Heinäkuussa yhdysvaltalaisessa Harper’s-lehdessä julkaistiin avoin kirje, jossa yhteensä yli 150:n kirjailijan, tutkijan ja aktivistin joukko ilmaisi huolensa sananvapauden kaventumisesta cancel-kulttuuriin liittyen.

Yksi allekirjoittajista oli Rowling.

[–]supersoldierninjacat[S] 1 insightful - 1 fun1 insightful - 0 fun2 insightful - 1 fun -  (0 children)

4.

ROWLING on yrittänyt selittää kommenttejaan henkilökohtaisella ja yhteiskunnallisella kiinnostuksellaan transasioihin. Rowling kertoo olevansa huolissaan siitä, miten voimakkaasti sukupuolenkorjausten määrät ovat kasvaneet viime aikoina. Hän uskoo vakaasti siihen, että monissa tapauksissa kyse on jonkinlaisesta muoti-ilmiöstä eikä todellisesta tarpeesta.

Tekstissään Rowling viittaa Lisa Littmanin tutkimukseen, jossa väitetään, että sosiaalisen median transaktivismi on ajanut nuoria yhtäkkisesti korjaamaan sukupuoltaan. Littmanin tutkimus on joutunut jälkeenpäin kyseenalaistetuksi, koska hän haastatteli tutkimukseensa ainoastaan vanhempia, jotka uskoivat lastensa alkaneen epäillä sukupuoltaan sosiaalisen median vaikutuksen vuoksi.

HÄMMENTÄVÄÄ kyllä, tämä kaikki liittyy etäisesti Rowlingin juuri julkaistuun uuteen kirjaan. Kesäkuisessa esseessään Rowling kirjoitti nimittäin palanneensa Twitteriin alun perin tänä vuonna juuri siksi, että voisi tuoda esille uutta kirjaansa, jonka julkaisemiseen hän sai idean koronaviruspandemian keskellä.

Rowling on alun perin kirjoittanut Ikkabog-sadun omille lapsilleen jo kymmenen vuotta sitten, mutta hän ilmoitti julkaisevansa sen tänä vuonna ilahduttaakseen lapsia, joiden on vietettävä aikansa sisätiloissa koronaviruksesta johtuen. Satu julkaistiin ensin ilmaiseksi verkossa, ja myöhemmin painettuna kirjana. Kirjasta saadut tuotot lahjoitetaan covid-19-taudista kärsineiden hyväksi.

Rowlingin uuden kirjan luulisi olevan iso kulttuurijuttu. Ikkabogista löytyy kuitenkin esimerkiksi brittimedioista vain yksittäisiä juttuja.

[–]supersoldierninjacat[S] 1 insightful - 1 fun1 insightful - 0 fun2 insightful - 1 fun -  (0 children)

5.

ROWLING itse kertoo kirjoittamassaan esseessä, että netissä lukuisat ihmiset ovat julistaneet polttavansa hänen kirjansa, koska eivät enää pysty lukemaan hänen teoksiaan viimeaikaisten julkisten kommenttien vuoksi.

Myös Suomessa sosiaalisessa mediassa on voinut törmätä vastaavaan pohdintaan: Voiko Potter-kirjoista vielä pitää samalla tavalla, jos ei pidä Rowlingin sukupuolivähemmistöjä koskevista näkemyksistä?

HS:n kulttuuritoimituksen esimies Aino Miikkulainen kirjoitti elokuussa kolumnin otsikolla ”Kun Harry Potter -kirjailija twiittaili transfobisia kommentteja, suosikkikirjoistakin alkoi pistää silmään ikäviä piirteitä”.

Se – kuten kaikki Rowling-kritiikki maailmalla – herätti myös vastareaktion. Yle julkaisi Tuomas Karemon kolumnin, jossa Karemo kertoo, ettei ole löytänyt mistään lukemistaan Rowlingin kirjoituksista kohtia, jossa kirjailija ilmaisisi kielteisiä tunteita transihmisiä kohtaan.

TEKIJÄN ja teoksen pitäminen erillään toisistaan on monimutkainen kysymys.

Erityisesti elokuvissa ja tv-sarjoissa erottelu voi olla vaikeaa. On epämiellyttävää katsoa esimerkiksi elokuvaa, jos tietää, että sen tekeminen on ollut jollekulle piinallinen kokemus. Mutta en voi väittää, etten olisi nauttinut monestakin kirjasta ja levystä, jonka tekijän maailmankatsomus on vähintäänkin kyseenalainen.

Siksi Ikkabog on kiinnostava tapaus. Se on Rowlingin uusi avaus valtaisan henkilökohtaisen myllerryksen keskellä.

Viimeisin Rowlingin Harry Potter -teos, näytelmäkirja Harry Potter ja kirottu lapsi oli yksinkertaisesti kammottava. Kirjoitin englanninkielisen teoksen julkaisun aikaan, miten kirja tuhosi päähahmot ja koko aikaisemman tarinan.

Näytelmänä Harry Potter ja kirottu lapsi saattaa olla viihdyttävää katsottavaa, mutta tarinalla ei pitäisi olla mitään tekemistä alkuperäisen Potter-maailman kanssa.

Rowling on toki myöntänyt, ettei ole edes kirjoittanut teosta, vaan antanut sille hyväksyntänsä ja nimensä käyttöön. Varsinaisen tekstin on kirjoittanut englantilainen käsikirjoittaja Jack Thorne.

[–]supersoldierninjacat[S] 1 insightful - 1 fun1 insightful - 0 fun2 insightful - 1 fun -  (0 children)

6.

MUTTA Ikkabogin Rowling on kirjoittanut. Rowling on selvästi halunnut kertoa sadussaan perinteisen ja opettavaisen tarinan.

Opetus on, että ei riitä, että uskoo toimineensa hyvin ja että tarkoittaa vain hyvää, jos toimii lopulta kuitenkin itsekkäästi ja epäoikeudenmukaisesti. Toisin sanoen: tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla.

Kirjassa Rowling osoittaa taitonsa tarinankertojana. Yksinkertaisista aineksista saadaan aikaiseksi hetkittäin jännittävältä tuntuva kokonaisuus, ja vaikka vähän päälle 300-sivuissa teoksessa ei jää erityisen paljon aikaa luoda syvällistä kuvaa yhdestäkään päähahmosta, moni kirjan henkilöistä onnistuu tarinan aikana herättämään tunnereaktioita.

Kokonaisuus on ilahduttavan hyvä. Tunnelmaa vahvistaa kirjan kuvitus, joka on koostettu lasten lähettämistä piirroksista. Suomennettu tarina on ollut syksyn ajan luettavissa kustantaja Tammen nettisivuilla, ja sen aikana suomalaislapset ovat saanet lähettää kirjan hahmoista piirroksia suomenkieliseen versioon julkaistavaksi.

IKKABOGISSA ei pelata Rowlingin tyypillisillä keinoilla, eli monimutkaisilla tapahtumaketjuilla, vaikeilla tarinan sisäisillä säännöillä tai odottamattomilla juonenkäänteillä. Oikeastaan jokainen tarinan päätapahtuma on nähtävissä heti parin ensimmäisen luvun jälkeen.

Tyypillistä Rowlingia sentään on se, että tässäkin kirjassa hahmoja on jälleen hirvittävä määrä. Toisaalta Potter-kirjojen tapaan myös Ikkabogissa henkilöhahmoja päästetään hengiltä kiitettävällä tahdilla, mikä helpottaa loppua kohden oleelliseen keskittymisessä.

Taitavaa itseironiaa Rowling osoittaa kohdassa, jossa kaikki kirjan hahmot vakuuttuvat Jusa Nappi -nimisen sotilaan olemassaolosta, vaikka häntä ei ole oikeasti olemassakaan. Kukapa näistä henkilöistä pysyisi perässä, kun eivät kirjan henkilöt itsekään.

Laajaan hahmogalleriaan liittyy myös kirjan suurin heikkous. Koska henkilöitä on niin paljon, tarinan sankareiksi nousevat lapset Vili Valoisa ja Lilja Lohenpyrstö tuntuvat lopulta aika mitäänsanomattomilta.

TARINAN keskiössä on ikkabog-niminen hirviö, joka asuu tarun mukaan kuningaskunnan laitamilla. Aikuiset ovat varmoja, että ikkabogia ei oikeasti ole olemassa.

Ikkabogista tulee yllättävän todellinen, kun kuninkaan joukot päättävät matkata kuningaskunnan laitamille tuhotakseen ikkabogin, jotta voisivat todistaa kaikille epäilijöille kuninkaan hyvyyden. Seurauksena on surullisen epäonninen tapahtumaketju, joka on ajaa koko kuningaskunnan tuhon partaalle.

Tarinan edetessä lukijana tulee olo, ettei ole oikeastaan niin paljon väliä, onko ikkabog oikeasti olemassa vai ei.

Tai sillä, onko lasta odottava ikkabog ”poika vai tyttö”. Sitäkin kirjassa pohditaan muutaman tovin verran.

[–]supersoldierninjacat[S] 1 insightful - 1 fun1 insightful - 0 fun2 insightful - 1 fun -  (0 children)

7.

SAMALLA AJATUS siirtyy J.K. Rowlingiin. Onko Rowlingin henkilökohtaisilla näkemyksillä niin paljon väliä, kun lukee häneltä hyvin kirjoitettua lastensatua?

Kirjan sisällön kannalta ei tietenkään.

Silti Ikkabogia lukiessa mieli palaa hetkittäin 4 000-sanaiseen esseeseen, joka on tuntunut passiivis-aggressiiviselta puolustautumiselta epäreiluksi koettua nettiaktivismia kohtaan.

Esseessään Rowling on väittänyt lukuisia kertoja ymmärtävänsä sukupuolivähemmistöjä ja heidän tuntemuksiaan – ja kirjoittanut heti perään, miten uskoo sukupuoli-identiteetin pohdinnan olevan monilla ihmisillä vain sosiaalisen median luoma trendi-ilmiö.

Uskomukset johtavat epäonniseen tapahtumaketjuun, vähän kuin Ikkabogissa.

Jos Rowling keskittyisi enemmän vähemmistöjen kuunteluun, ehkä hänen uusia teoksiaankin olisi helpompi lukea ilman mieleen väkisin hiipiviä tausta-ajatuksia.

Niin, turpa kiinni Rowling, sinä transnaisia päivälliseksi nauttiva terffi:D

[–]GreenFuzz 1 insightful - 1 fun1 insightful - 0 fun2 insightful - 1 fun -  (3 children)

Sain vastauksen palautteeseeni toimittajalta, mistä pisteet hänelle. Pisteet myös siitä, että perusteli sitä, miksi juttu oli rajattu kuten oli. Lähteinä artikkelissa hän oli kuitenkin käyttänyt seuraavia Voxin ja Advocaten juttuja. En edes oikein tiedä mitä sanoa näihin. Näillä jutuilla perusteltiin esim. jutussa mainittua väkivallan uhkaa radikaalifeministien puolesta. Jos löydätte sellaisen kohdan jutuista, kertokaa minulle. Minä en ole ainakaan vielä löytänyt. Kumpikin juttu on niin ehdottoman aatteellinen, että jos noita käyttää pääasiallisina lähteinään, olisi sopivaa tasapainottaa joillakin kriittisemmillä lähteillä. En ole yllättynyt, mutta jotenkin vähän lannistunut.

[–]Louhi 2 insightful - 1 fun2 insightful - 0 fun3 insightful - 1 fun -  (0 children)

Vau! Yllättävää, että toimittaja vastasi.

Mutta joo, turha odottaa hesarin käyttävän vertaisarvioituja akateemisia artikkeleita lähteinä.

[–]kivapaiva 1 insightful - 1 fun1 insightful - 0 fun2 insightful - 1 fun -  (1 child)

Voxin jutussa oli tää kohta: "In the early ’70s, groups of what would now be called “gender critical” feminists threatened violence against many trans women who dared exist in women’s and lesbian spaces. For example, trans woman Beth Elliott, who was at the 1973 West Coast Lesbian Feminist Conference to perform with her lesbian band, was ridiculed onstage and had her existence protested."

Ja tossa Voxin jutussa oli siis lähteenä toi em. Advocaten artikkeli, jossa puolestaan kerrotaan: "In 1973, some radical women called for trans woman Sylvia Riveira, one of the leaders of the Stonewall Riot, to be ejected from the platform at New York Pride. At the West Coast Lesbian Feminist conference in Los Angeles that year, poet Robin Morgan called for the expulsion of trans woman Beth Elliott, one of the conference organizers. She lost the vote but Elliott left to prevent further disruption."

Voxissa siis kerrotaan radikaalifeministien uhkailleen transnaisia väkivallalla, minkä lähteenä on Advocaten juttu, jossa uhkailua ei mainita. Journalismi on vaikea laji.

[–]GreenFuzz 2 insightful - 1 fun2 insightful - 0 fun3 insightful - 1 fun -  (0 children)

Huomasin saman, eli Voxissa väitettiin väkivaltauhkailujen tapahtuneen perustuen Advocaten juttuun, jossa ei kerrottu väkivallalla uhkailusta. (Muusta epämiellyttävästä käytöksestä kyllä, mutta ei uhkailusta.) Eli toisen käden lähteen perusteella levitetään levitetään väärää tietoa.