Kuinka pitää itsensä objektiivisena ja järkevänä kaiken tämän sekoilun keskellä

submitted by sussususi from self.GenderCriticalFinland

Tunnen paljon transihmisiä ja pidän monia heistä hyvinä kavereinani, mutta ajoittain transyhteisön jatkuva perseily saa minut inhoamaan heitä kaikkia ja tekisi mieli vain todeta, että haistakaa transpaskat vittu ja pysyä erossa heistä kaikista, pitäkööt tunkkinsa.

Tiedän, että vähän enemmän kuin muutaman ihmisen typeryyden ei pitäisi tahrata kaikkien mainetta, ja että tällainen ajattelutapa ei ole hedelmällistä eikä auta yhtään mitään. Tiedän, että monet transidentifioituvat ihmiset toimivat kuten toimivat, koska he aidosti kuvittelevat tekevänsä maailmasta paremman paikan, ja että monet heistä kärsivät jostakin mielenterveysongelmasta joka saa heidät käyttäytymään kuten he käyttäytyvät. Mutta joskus ymmärtäminen käy niin raskaaksi. Jatkuva viha, manipulointi, syyllistäminen, homofobia, lesbofobia, naisviha, raiskarimaiset tavat suhtautua seksiin ja seksuaalisuuteen, kaikki tämä alkaa välillä risomaan todella paljon.

all 13 comments
sorted by:
top
newinsightfulfun

[–]Samettiorkidea 4 insightful - 1 fun4 insightful - 0 fun5 insightful - 1 fun -  (0 children)

Kuulostat emotionaalisesti loppuunpalaneelta. Se ei ole kiva tila olla, ja saattaa olla, että olet näiden mainittujen asioiden takia nyt vieraantunut kavereistasi, ehkä hyvin kauas. Itse olin vastaavassa tilanteessa noin 5 vuotta sitten, ja minä ratkaisin sen katkaisemalla välit lähes kaikkiin. Vaihdoin kaveripiiriä aivan totaalisesti ja jäljelle jäi vain pari pitkäaikaisinta tuttua. Esim. minulla oli Facebookissa lähes 400 kaveria ja tyhjennyksen jälkeen jäi alle 30. Tämänkin jälkeen meni vielä pari vuotta, että toivuin siitä uupumuksesta. Olin antanut tilanteen jatkua aivan liian kauan kaverien menettämisen pelossa ja se lopulta söi multa mielenterveyden tosi tehokkaasti. Meni pitkään toipua emotionaalisesta uupumuksesta ja löytää oma itseni uudelleen. Olin joutunut sensuroimaan itseäni niin kauan. Mutta piirien vaihtaminen oli ehdottomasti oikea ratkaisu ja minun olisi pitänyt tehdä se paljon aikaisemmin. Se vaan oli ajatuksena liian pelottava, koska pelkäsin jäädä niin yksin. Uskalsin tehdä hyppäyksen vasta, kun eräs toinen samoista piireistä irtaantunut rohkaisi minua ja vakuutti, että uudet kaverit löytyy kyllä. Niinkuin löytyikin.

Sinua tuntematta on tietenkin mahdoton mennä neuvomaan. Sanon vaan, että valitettavasti joskus joutuu hyväksymään sen, että on jatkettava matkaa. Jos kaverit alkavat syödä mielenterveyttä tällä tavoin, niin silloin on syytä pysähtyä ja miettiä, että ollaanko nyt terveellä pohjalla alkujaankaan.

[–]GreenFuzz 2 insightful - 1 fun2 insightful - 0 fun3 insightful - 1 fun -  (10 children)

Tarkennan vähän: Syyllistyvätkö kaverisi kuvailemaasi käytökseen? Vai tarkoitatko, että laajemman transyhteisön sekoilut vaikuttavat omaan käsitykseesi transihmisistä ja heijastuvat myös siihen, miten ajattelet kavereistasi? Tietenkään kukaan yksittäinen ihminen ei ole syyllinen yhteisönsä toilailuihin, kuten yllä mainitsetkin. Jos taas kaverisi allekirjoittavat nuo toilailut ja puolustelevat niitä, asia onkin jo toinen.

Jatkuva viha, manipulointi, syyllistäminen, homofobia, lesbofobia, naisviha, raiskarimaiset tavat suhtautua seksiin ja seksuaalisuuteen

Listaamiasi asioita ei mielestäni tarvitse sietää omilta kavereilta (jos he siis tällaista harrastavat). Jos moinen käytös ei lopu huomauttamalla ja keskustelemalla asiasta, voi olla hyvä idea ottaa vähän etäisyyttä.

Tuosta ymmärtämisestä olen samaa mieltä. Olen itse aiemmin yrittänyt ymmärtää ja hyväksyä kaikkea mahdollista vastoin omia tunteitani ja ajatuksiani asiasta. Tätä tapahtui eniten liberaalifeministisellä kaudellani. Myöhemmin olen tajunnut, että ei ole minun tehtäväni yrittää tuntea empatiaa joka ikistä maailman ihmistä ja hänen käytöstään kohtaan. Voin yrittää ymmärtää, mistä käytös johtuu, ja se onkin mielestäni ihan hedelmällinen suhtautumistapa. Hyväksyä ei kuitenkaan tarvitse. Tuo ymmärtäminen ei myöskään voi kulkea aina vain yhteen suuntaan, eli tässä tapauksessa meiltä muilta transyhteisöön tai transaktivisteihin päin.

[–]sussususi[S] 4 insightful - 1 fun4 insightful - 0 fun5 insightful - 1 fun -  (9 children)

Kyllä, kavereissani on ihmisiä ketkä ovat esimerkiksi sitä mieltä että homot ja lesbot ovat pahoja jos meillä on "genitaalipreferenssejä", että cis homot ovat etuoikeutettuja ja pahoja ja he ovat transihmisille jotakin velkaa, naiset ovat pahoja jos he tekevät taidetta biologisesta naiseudesta, tutut transnaiset ovat käyttäneet misogynististä kieltä naisista ja niin edelleen. Haluaisin uskoa, että kaverini ovat loppujen lopuksi järkeviä ihmisiä, ja että joskus he pääsevät tällaisesta ajattelusta yli. Monilla näistä ihmisistä on jotakin ongelmia minkä he varmaan sitten purkavat muihin ja haluaisin uskoa, että jos he kuntoutuisivat mielenterveydellisesti tämä katkeruus ja viha loppuisi.

Etääntyminen on hankalaa koska suurin osa ihmissuhteistani pyörii paljon näiden skenejen ympärillä, avatessani instagramin tulee heti vastaan kavereiden jakamia päivityksiä siitä, miten lesbot ovat pahoja terfejä tai mitä hyvänsä. Minulla ei ole yhtäkään sosiaalista piiriä missä nämä aiheet eivät tulisi esille, ja koska kavereissani on ihmisiä ketkä tätä kuvailemaani negatiivista käytöstä harrastavat tai eivät näe siinä ongelmaa, tuntuu, että missään elämäni osa-alueella en pääse täysin eroon näistä asioisa. Ehkä siksi se tuntuu niin väsyttävältä.

[–]GreenFuzz 2 insightful - 1 fun2 insightful - 0 fun3 insightful - 1 fun -  (2 children)

Hankala tilanne. Jokaisella on varmasti kavereita, joiden kanssa on eri mieltä yhdestä jos toisestakin asiasta. Monien kanssa näistä erimielisyyksistä voi jopa keskustella. Jotkut aiheet vaan valitettavasti ovat sellaisia, että voi olla todella vaikeaa navigoida keskusteluissa saamatta riitaa aikaan. Itse varmaan osaat parhaiten sanoa, missä omat rajasi menevät, ja kuinka paljon jaksat tulla vastaan. Huonoa kohtelua ei kuitenkaan tarvitse hyväksyä, oli kavereilla mitä mielenterveysongelmia vain.

Oma tilanteeni on hiukan erilainen, koska itse en tällä hetkellä tunne henkilökohtaisesti ketään transyhteisöön kuuluvaa. Erimielisyyksiä tästä sukupuoli-identiteettiaiheesta kuitenkin on joidenkin kavereiden kanssa. Koska en ole kiinnostunut jatkuvasti kuulemaan, kuinka kiellän ihmisten olemassaoloa, olen joko pitänyt hiukan etäisyyttä tiettyihin ihmisiin tai vältellyt puhumasta aiheesta. Eipä sekään tunnu kovin hääppöiseltä, jos joutuu kavereiden läsnäollessa sensuroimaan omia puheitaan usein. Painin siis vähän samankaltaisten asioiden kanssa. Toivon, että voin olla kaveri ihmisten kanssa huolimatta erilaisista mielipiteistä, mutta en aio vaientaa itseäni hajuttomaksi ja mauttomaksi voidakseni pitää tietyt ihmiset elämässäni. Toivon itsekin, että kaverit jossain vaiheessa ymmärtävät, mistä oikein olen puhunut ja miksi. Mutta en pidätä hengitystäni asian suhteen.

Minulla ei ole yhtäkään sosiaalista piiriä missä nämä aiheet eivät tulisi esille, ja koska kavereissani on ihmisiä ketkä tätä kuvailemaani negatiivista käytöstä harrastavat tai eivät näe siinä ongelmaa, tuntuu, että missään elämäni osa-alueella en pääse täysin eroon näistä asioisa. Ehkä siksi se tuntuu niin väsyttävältä.

Kuulostaa kyllä raskaalta. Tiedän että tämä on tosi paljon helpommin sanottu kuin tehty, varsinkin näin korona-aikana, mutta olisiko mahdollista yrittää löytää vähän uusia ympyröitä ja uusia kavereita jotakin muuta kautta? Niin että löytyisi jotakin tasapainoa, eivätkä kaikki sosiaaliset kanssakäymiset pyörisi tämän aiheen ympärillä. Mullakin on välillä aivan loputtoman turhautunut olo siihen, etten voi kovin monelle ihmiselle puhua rehellisesti omista mielipiteistäni, ja mulla on sentään pari joille voin. Voin vain kuvitella kuinka rasittavaa on, jos kellekään kaverille ei voi puhua avoimesti.

[–]forkdownthroat 3 insightful - 1 fun3 insightful - 0 fun4 insightful - 1 fun -  (1 child)

Painin siis vähän samankaltaisten asioiden kanssa. Toivon, että voin olla kaveri ihmisten kanssa huolimatta erilaisista mielipiteistä, mutta en aio vaientaa itseäni hajuttomaksi ja mauttomaksi voidakseni pitää tietyt ihmiset elämässäni. Toivon itsekin, että kaverit jossain vaiheessa ymmärtävät, mistä oikein olen puhunut ja miksi. Mutta en pidätä hengitystäni asian suhteen.

Aika sama tilanne. itselläni on onneksi pari ihmistä joille voin puhua näistä asioista avoimesti, ja lisäksi queerfeministisemmätkään kaverit eivät ole niin militantteja asioiden suhteen ja esim. lauo homofobisia kommentteja yms. Eli joskus voin ilmaista mielipiteitäni näistä asioista aika suoraan queerfeministisempien kaverienkin kuullen ja he saattavat olla jopa samaa mieltä (oh the irony), mutta täytyy aina asetella sanansa kauhean tarkkaan, eikä läheskään kaikkea kehtaa läheskään suoraan sanoa. Se on vähän sellaista tasapainoilua. Yleisesti ottaen vältän queerfeministisempien kaverien kanssa aiheista puhumista, jos riski siitä että joutuu vääntämään kättä on suuri, tai tuntuu, että perusbiologiaa täytyy selittää kädestä pitäen kuin pikkulapselle, koska hyveelliseen queerfeminismiin kuuluu ko. faktojen kieltäminen. Mutta samalla en juurikaan halua kuitenkaan sanoa mitään mikä menee täysin todellisia mielipiteitäni vastaan.

[–]GreenFuzz 0 insightful - 1 fun0 insightful - 0 fun1 insightful - 1 fun -  (0 children)

Onneksi on minullakin. Mutta olen myös todennut, että toisten kanssa on turha yrittää puhua aiheesta lainkaan ellei ole pakko ottaa kantaa. Ja heidän mahdollisia kriittisiä pohdintojaan voi komppailla. Tämä toki tarkoittaa, että joidenkin ihmisten seurassa joutuu varomaan puheitaan ja asettelemaan sanojaan huolella, ja se tuntuu hankalalta. Aika näyttää, miten asia ratkeaa - joko niin että ihmiset kasvattavat paksumman nahkan minun ja mielipiteideni suhteen, tai että siirryn itse eteenpäin ja löydän sellaisia kavereita, joiden läsnäollessa saan vapaasti olla "väärää" mieltä. Joskus on oikein pysähtynyt miettimään että olenko todella jotenkin radikaali, ja olenko sanonut jotain kammottavan väärää - kunnes muistaa että ei, olin vain sitä mieltä että biologinen sukupuoli on muuttumaton. Toisten reaktiot vain saavat itselle sellaisen tunteen kuin olisi sanonut jotakin pahantahtoista tai äärimmäistä.

[–]Koivunen 1 insightful - 1 fun1 insightful - 0 fun2 insightful - 1 fun -  (4 children)

Mitä tapahtuisi, jos et seuraisi instagramissa ihmisiä, jotka kokemuksesi mukaan negatiivista sisältöä jakavat?

Miten uskoisit näiden ihmisten toimivan, jos näkevät omasta mielestään vastaavasti negatiivista sisältöä?

[–]sussususi[S] 1 insightful - 1 fun1 insightful - 0 fun2 insightful - 1 fun -  (3 children)

Kysyisivät minulta että miksen seuraa heitä enää, nämä ovat ihmisiä ketkä tunnen oikeassa elämässä eivätkä vain nettikavereita.

[–]Koivunen 1 insightful - 1 fun1 insightful - 0 fun2 insightful - 1 fun -  (2 children)

insta on hankala, kun ei voi laittaa ihmisiä piiloon kuten facessa ja pysyä silti kavereina. Mutta seuraisivatko he itse sisältöä, joka vaikuttaa negaitiivisesti? Mä varmaan keksisin jonkun tekosyyn tai "en oo instassa enää". Mut tää riippuu niin kaveripiiristä (ja iästä?).

[–]Mari 1 insightful - 1 fun1 insightful - 0 fun2 insightful - 1 fun -  (1 child)

Instassa voi mutettaa tarinat ja julkaisut, kohde ei saa tietää, pysyt silti seuraajana.

[–]forkdownthroat 1 insightful - 1 fun1 insightful - 0 fun2 insightful - 1 fun -  (0 children)

Instassa voi mutettaa tarinat ja julkaisut, kohde ei saa tietää, pysyt silti seuraajana.

Joo, tämä! Se ei ollut muistaakseni ihan kaikkein simppelein löytää, mutta onnistuu kyllä. Olen käyttänyt itse tätä, jos en ole kehdannut lakata kokonaan seuraamasta jotain irl-tuttua, mutta en ole halunnut nähdä tyypin julkaisuja enää.

[–]forkdownthroat 1 insightful - 1 fun1 insightful - 0 fun2 insightful - 1 fun -  (0 children)

Tää kuulostaa tosi raskaalta, olen pahoillani että tilanteesi on tuo. :( Kuulostaa että voisi tehdä hyvää jos olisi mitenkään mahdollista löytää ihan noista ihmisistä irrallisia ympyröitä ja sitä kautta uusia tuttuja kuten GreenFuzz sanoi, mutta tosiaan helpommin sanottu kuin tehty, varsinkin nyt kun täytyy olla aika eristäytyneesti muutenkin. En meinaan osaa itse edes kuvitella miltä tuntuisi jos ihmiset lähipiirissä laukoisivat homofobisia ja misogynistisiä kommentteja, eikä tätä transöyhötystä oikein pääsisi pakoon... saati sitten että joutuisi jatkuvasti sensuroimaan itseään. Myöskin kun sanoit tossa ylempänä, että ei pitäisi antaa muutaman ihmisen pilata koko yhteisön mainetta, niin joo, olen samaa mieltä siitä. Mutta toisaalta tuskin tällekään forumille olisi tarvetta, jos noita mätiä omenoita transyhteisössä ei olisi enemmänkin kuin vain muutamia, vaan kyse on isommasta ongelmasta (eli heteroista jotka haluavat nyt "identifioitua" homoiksi, kuten kaikki täällä varmasti ovatkin pistäneet merkille). Eli en yhtään ihmettele että olet välillä tosi vihainen ja tulee hetkiä kun tekisi mieli sanoa kavereille noin kuin kuvasit aloitusviestissä! Mua raivostuttaa nämä asiat myös usein ja itselläni ei ole kaveripiirissä kuvailemasi kaltaista tilannetta, joten voin vaan kuvitella millaiselta sun sijassasi tuntuu.

[–]Koivunen 1 insightful - 1 fun1 insightful - 0 fun2 insightful - 1 fun -  (0 children)

Miten toimisit, jos sulla olis vastaavia johonkin uskontoon liittyviä kavereita?

Jaa muita asioita niiden kivojen kaverien kanssa ja pysy muuten etäällä skenestä ja ihmisistä.