you are viewing a single comment's thread.

view the rest of the comments →

[–]vitunrotta[S] 1 insightful - 1 fun1 insightful - 0 fun2 insightful - 1 fun -  (5 children)

Miehiä kohtaan on aina joku ylimääräinen kerros epäluuloa.

Niin, sama pätee itseenikin - mutta mistä tämä epäluuloisuus johtuu? Ainakin omalla kohdallani vastaus on selkeä: olen kokenut aivan kaikenlaista häirintää ja väkivaltaa (fyysistä & sanallista) miesten osalta. Näiden lukemattomien tilanteiden vuoksi olen loogisesti varovaisempi jos esim. kadulla kävelee vastaan joukko miehiä vs. naisia.

Toki olen saanut kuulla ikävää kommentointia myös naisilta, mutta yksikään heistä ei ole ollut fyysisesti aggressiivinen tai ruvennut laukomaan törkeyksiä keskellä päivää ja niin edelleen. En ole kokenut henkeäni uhatuksi naisten osalta, sitä vastoin miesten seurassa/läheisyydessä (yleensä tuiki tuntemattomien) huomaan usein ajattelevani, pystynkö juoksemaan karkuun tarpeeksi lujaa, pystynkö pistämään vastaan, ehdinkö potkaista jalkoväliin. Sivuhuomiona - en asu Suomessa vaan Etelä-Euroopassa, ja täällä aivan päivittäinen kauppareissukin tarkoittaa sitä, että vähintään yksi lääliö (limainen, ällöttävä ääliö) avaa suunsa ja... noh, ulosanti ei ole kovin imartelevaa, näin kauniisti sanottuna.

Naisporukassa on siis alun alkaenkin turvallisempi olo. En ole kuullut kovinkaan monesta tapauksesta, jossa naistenilta päättyy joukkoraiskaukseen yhden sammuttua sohvalle jne. Miesten väkivaltaisuus on laajalti todistettu ilmiö, oli uhri sitten nainen tai toinen mies. On ihan järkeenkäypää "luottaa" enemmän naissukupuoleen tässä valossa, sillä on paljon epätodennäköisempää tulla piestyksi tai raiskatuksi toisen naisen taholta.

Mutta tässäkin tapauksessa se "naiseuden" tunne liittyy nimenomaan naisvihaiseen ilmapiiriin, ja siihen, että tiedostan olevani pienikokoisena naisena helppo uhri jollekin puska-Jussille.

Edit: lisäsin viimeisen lauseen tarkentamaan pointtiani.

[–]GreenFuzz 4 insightful - 1 fun4 insightful - 0 fun5 insightful - 1 fun -  (4 children)

Tuo epäluulo on monissa tilanteissa ihan looginen reaktio ja liittyy nähdäkseni oman turvallisuuden varmistamiseen. Vaikka nainen ei olisi koskaan kokenut mitään pahaa miesten taholta, hän on silti yleensä tietoinen siitä, ketkä väkivalta- ja seksuaalirikoksia eniten tekevät. Luulen että aika harva nainen yöllä ulkona kulkiessaan suhtautuu vastaan tuleviin miehiin ilman mitään epäluulon tai pelon häivääkään. Toisaalta tässäkin kontekstilla on väliä. Päivänvalossa sama tilanne tai sama mies voi näyttäytyä paljon vähemmän uhkaavana. Joskus epäluulo voi myös olla keino pitää toinen kuvaannollisesti etäällä - kylmäkiskoinen suhtautuminen tuntemattomiin miehiin saattaa olla parempi strategia kuin ystävällisyys, jolla voi tahtomattaankin viestittää, että on avoin kommunikaatiolle.

Kurjaa, että moinen negatiivinen huomio on niin jatkuvaa. Tuota peräänhuutelun yleisyyttä tietyissä paikoissa on joskus vaikea käsittää ennen kuin sen näkee itse, koska Suomessa se ei ole yleistä. En sano etteikö sitä tapahtuisi koskaan, mutta kyllä täällä enimmäkseen aika rauhassa saa tuolla kauppareissuillaan hiihdellä.

EDIT: Sori jos tämä kuulosti kauhealta womansplainingilta :D Oli lähinnä sellaista myöhäisillan väsynyttä pohdiskelua.

[–]PlayCardsNotPeople 2 insightful - 1 fun2 insightful - 0 fun3 insightful - 1 fun -  (3 children)

En omassa kommentissani mitenkään edes ajatellut öisiä katuja, ajattelin ihan työkavereita, päivällä, kirkkaassa valossa, tuttuja ihmisiä, jotka ovat aina käyttäytyneet asiallisesti.
Edes useamman vuoden täysin asiallinen käyttäytyminen ei poista sitä jotain ylimääräistä varovaisuutta, jäykkyyttä, vierautta, jota en tunne naisten kanssa. (Yleisellä tasolla, pääsääntöisesti, poikkeuksia on.) Oikeastaan harmittaa, etten ole suuresta perheestä, jossa olisi kuusi siskoa ja kuusi veljeä, että voisi vertailla omaa suhtautumista perheen sisäisiin dynamiikkoihin sukupuolen perusteella.

[–]vitunrotta[S] 3 insightful - 1 fun3 insightful - 0 fun4 insightful - 1 fun -  (2 children)

Minä taas tulen isosta perheestä, mutta oma kokemukseni on aika ääripäätä (fundisuskovaiset vanhemmat jne.) joka taas vaikutti vahvasti siihen, kuinka poikia ja tyttöjä perheessämme kohdeltiin. Veikkaan, että ns. normaaleissa perheissä ei ollut aivan niin sukupuolittuneita rooleja.

Tämä keskustelu on kiinnostava siinäkin mielessä, että asuttuani vuosikymmenen ulkomailla en jotenkin osaa ajatellakaan hengailevani isolla naisporukalla (elleivät he kaikki ole muunmaalaisia). Paikalliset naiset hyvin harvoin haluavat tehdä tuttavuutta tällaisen "eksoottisen helmen" kanssa, syitä lienee monia. Sellaista nenänvartta pitkin tuijottelua koen ihan vaikka bussimatkalla tai ruokakaupassa - minut asetetaan nopeasti siksi toiseksi, omasta käytöksestäni riippumatta. Pariskuntien kävellessä ohi yleensä naispuolinen henkilö väläyttää aika tuiman ilmeen, että äläpä minun miestäni vie/katso. (Nykyään tosiaan painelen menemään sillä RBF-naamalla enkä vilkaisekaan vastaantulijoita, mikäli kyseessä on mies + nainen). Se oli aluksi jotenkin tyrmistyttävää, mutta toisaalta täällä jylläävät edelleen vahvasti käsitykset siitä, että kaikki blondit ovat nymfomaanih_r_ja, joita ei muu kiinnosta kuin ihanien tummien miesten perässä juokseminen. Huoh.

Solidaarisuus on aika vähissä täällä, sitä ikävöin kovastikin Suomesta. Ystäväni täällä ovat joko pohjoismaalaisia naisia tai homoja, sillä heille en ole uhka.

[–]PlayCardsNotPeople 2 insightful - 1 fun2 insightful - 0 fun3 insightful - 1 fun -  (1 child)

Jos ajattelet omaa suhtautumistasi sisaruksiisi, niin huomaatko siinä eroja sukupuolen mukaan, vai meneekö ihan persoonallisuuden mukaan?

Jos on eroja, luuletko niiden johtuvan lapsuuden perheessä vanhemmilta tulleista roolituksista vai jostain muusta?

Se oli aluksi jotenkin tyrmistyttävää, mutta toisaalta täällä jylläävät edelleen vahvasti käsitykset siitä, että kaikki blondit ovat nymfomaanih_r_ja, joita ei muu kiinnosta kuin ihanien tummien miesten perässä juokseminen. Huoh.

Mites siellä nää on nostanut päätään nää muunsukupuoliset?

[–]vitunrotta[S] 2 insightful - 1 fun2 insightful - 0 fun3 insightful - 1 fun -  (0 children)

Omassa perheessäni vahva uskovainen tausta oli omiaan vaikuttamaan siihen, kuinka tyttöihin ja poikiin suhtauduttiin. Tytöt tiskaamaan ja auttelemaan äitiä kotitöissä, pojat saivat huidella menemään. Meidän taloudessamme oli kylläkin kaikenlaisia muitakin ongelmia kuin vain naisvihainen kulttimainen uskonto, mutta koska olemme netissä, jätän yksityiskohdat sikseen... 🤓

Muusuja en ole täällä nähnyt, mutta ei se toki sitä tarkoita, etteikö heitä olisi. Olen ollut huomaavinani, että mitä patriarkaalisempi ja arkaaisempi kulttuuri, sitä vähemmän naiset katselevat mitään naislarppaamista. Ymmärrettävää siinä(kin) mielessä, että useissa maissa naisten asema on heikko alunperinkin, ja sitten jotkut 100% biologiset miehet yrittävät viedä ne vähätkin edut, mistä naiset ovat kynsin hampain taistelleet - ja taistelevat yhä. Ns. edistyksellisimmissä maissa naiset taas suhtautuvat ilmiöön ah, niin kovin ymmärtäväisesti (ja samaan hengenvetoon ovat vaatimassa TERFejä hirteen, hah). Viimeisimmän todistin ihan omin silmin Rennossa Feminismiryhmässä, kunnes minut vihdoin about 6kk jäsenyyden jälkeen potkaistiin vittuun ilman selityksiä. 😅 Taisin kyseenalaistaa liikaa. Ei ollut suuri menetys, se...