Jutusta:

"Mikkola kertoo kirjan esipuheessa haluneensa tehdä seksipositiivisen tietokirjan, joka on samaan aikaan suorapuheinen, sivistävä, viihdyttävä ja ratkaisukeskeinen.

– Teoksen, joka sopii kaikille runkkareille ja anti-runkkareille sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta – olit sitten super-inessä seksigeimeissä tai täysin kujalla tai jotain siltä väliltä. Sellaisen kirjan, jossa on myös muutakin viihdykettä kuin tekstiä, Mikkola kirjoittaa.

[...]

Teoksen lopussa perehdytään pornoon liittyviin stereotypioihin. Mikkola murtaa yleiset myytit ja poistaa häpeän pornon katsomisen ympäriltä. Pornon katsominen ei ole noloa, eikä sitä tarvitse hävetä, seksikirjailija tiivistää.

– Pornon kuluttaminen, muodossa jos toisessa, on myös niin yleistä, että jo senkin pohjalta olisi hönöä pitää sitä nolona. Muutenhan tyyliin me kaikki oltas noloja runkkareita! Meillä on toki tapana nolostella piereskelyä js paskomista, vaikka kaikki me sitä tehdään, mutta hyödyksi tämä nolostelu ei ole kenellekään.

Porno on Mikkolan mukaan yksinkertaisesti sitä, että maailman luonnollisin asia, seksi ja seksuaalisuus, puetaan eri median muotoihin luovuutta käyttäen. Siksi olisi jo korkea aika päästä pornon kuluttamiseen liittyvästä häpeästä eroon.

– Häpeän kulttuuri me voidaan yhdessä muuttaa olemalla ylpeitä runkkareita!"

En halua sen kummemmin maalittaa kirjan kirjoittajaa. Ihmettelen vain erittäin paljon sitä, että "seksipositiivisuus" kääntyy aina hyperseksuaalisuuden ja seksiteollisuuden ihannoinniksi.